sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Jännittää ja pelottaakin

Eilen oli taloyhtiön pihatalkoot, joten haravoidessa ja pihaa harjatessa meni melkein koko päivä. Niinpä viikonlopun pitkä pyörälenkki piti jättää tälle päivälle, vaikka sääennusteissa lupailtiin lähes jatkuvaa sadetta. Laitoimme kuitenkin reippaasti vaatetta päälle, ja lähdimme päättäväisesti  polkemaan. Lähtiessä oli puolipilvistä ja neljä astetta lämmintä. Vielä ei satanut.

Heti alussa kävi ilmeiseksi, että minulla oli liikaa vaatetta. Eihän siinä enää auttanut kuin hikoilla ja juoda tarpeeksi. Sitä sadetta ei kuitenkaan kuulunut koko kolmen tunnin lenkin aikana. Ajoimme Bemböleen ja sieltä Veikkolan, Kylmälän ja Evitskogin kautta takaisin Veikkolaan ja melkein samaa reittiä kotiin. Menomatkalla Veikkolassa meidät ohitti harmaa Mini, joka heti ohitettuaan kääntyikin kaupan pihaan oikealle Peten edestä niin, että vain lukkojarrutus pelasti kolarilta. Ei tainnut olla ihan tilanteen tasalla se Mini-kuski.

Veikkolan jälkeen ajelimme molemmat  omia pk-vauhtejamme, ja Pete odotteli minua sopivissa risteyksissä. Missään ei kahviteltu tai sen enempää tauoteltukaan, ajeltiin vaan.

Ja sitten ihan toinen juttu. Oletko kuullut sanonnan "elleivät unelmasi pelota sinua, ne eivät ole tarpeeksi suuria"? No, nyt minulla on sellainen unelma tai oikeastaan tavoite, joka vähän jännittää ja pelottaakin: ilmoittauduin nimittäin 8.6. ajettavalle Pirkan Lenkille. Lähtö on Tampereelta ja matkan pituus 217 kilometriä. Aion ajaa sen itsekseni pk-vauhtia, joka lienee 26-27 km/h. Keskinopeusryhmiäkin oli tarjolla, mutta niissä ei saa ajaa triathlonpyörällä.

Ajatus lenkin itsenäisestä ajamisesta kiehtoo jollain ihmeellisellä tavalla - siinä on hyvä mahdollisuus nähdä miten pää kestää noin pitkän suorituksen. Voi olla, että aika pitkän matkan joudun taittamaan ihan itsekseni kun useimmat muut ajavat varmaan aika paljon kovempaa ja/tai lyhyemmän matkan, mutta onneksi sen varrella on kahdeksan huoltopistettä etenemistä rytmittämään. Maali on auki iltakahdeksaan, joten se ei ole ongelma. Tänä keväänä on jo mukavasti pyöräilyä alla, joten eiköhän se ihan hyvin mene.

Ja onhan se mielenkiintoista kokeilla, miltä noin pitkä pyöräily tuntuu, jos vaikka joskus haluaisi ajaa joitakin kymmeniä kilometrejä lyhyemmän lenkin uinnin jälkeen ennen maratonia.

Keskellä #pinkwheels

4 kommenttia:

  1. Saman kupongin olen minäkin laittanut menemään: 217 kilsaa. Jännää on! Toivotaan, että sää suosii Pirkan pyöräilyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kun kiva! Siellä lähdössä varmaan sit nähdään. Toivottavasti on shortsikeli eikä sada.

      Poista
  2. Siellä nähdään! Me lähdetään Maijan kanssa 32-ryhmässä, mutta jäädään ajamaan omaa vauhtia, koska molemmilla on triathlonpyörät. Meillä on kahden naisen juna. :)

    Tuo on tosi hieno ajatus, että ajaa yksin. Arvostan korkealle.

    Ps. Ollaanhan pian yhteyksissä viikonlopun tiimoilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katoinkin ilmoista, että teillä oli jo ryhmä valittuna. Hyvä on teidänkin plääni!

      Laitoin jo viikonlopusta vähän meiliä tulemaan. Sekin on jänskää!

      Poista