Kiskon maisemissa

Vähän tyhmältä tuntui lähteä autolla pyörälenkille, mutta niin kuitenkin tehtiin. Ajoimme Peten kanssa Kasvihuoneilmiön pihalle parkkiin ja lähdimme siitä reilun 80 kilsan maantielenkille. Tämä siksi, että haluan säästää maantiepyöräni renkaita sorateiltä. Niissä on jo nyt valmiiksi pieniä viiltoja ja kuluneita kohtia, kun en aikaisemmin ole ollut asian kanssa niin tarkkana. Ei se autolla meneminen nyt niin paljon hankalampaa ollut, taidetaan tehdä toistekin sama juttu.

Pete pumppaa renkaita melko kehnolla mökkipumpulla.

Pääsimme liikkeelle jo hieman ennen kahdeksaa. Ajoimme Suomusjärven kautta Kiskoon, jossa katsastimme hieman Kisko Triathlonin kisareittiä. Ihan koko kiekkaa emme ajaneet koska kotimatka vei toiseen suuntaan, mutta pääsimme kuitenkin fiilikseen. Loivia ja vähän jyrkempiäkin ala- ja ylämäkiä riitti. 
 

Kisko Triathlonin pyöräreitillä. Vähän vesihyöryä kameran linssissä.

Pyörä kulki kivasti molemmilla, vain loppumatkasta tuntui vähän vastatuulta. Keskikadenssi oli 83, vähän nopeammin pitäisi kai pyöritellä. Myös juomiseen ja syömiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja alkaa juoda esim. 15 minuutin välein ja ottaa geeli kaksi kertaa tunnissa. Alkumatkan jälkeen se jotenkin unohtui vaikkei tietenkään saisi. Huomio taisi kiinnittyä liikaa hienoon luontoon, taloihin, sireeniaitoihin, kukkiviin kieloihin ja kauniiseen suomaisemaan Kiskossa.

Takaisin Kasvihuoneilmiölle ajoimme Karjalohjan ja Sammatin kautta. Laitoimme äkkiä pyörät autoon ja kävimme vielä juoksemassa 15 minuutin pikalenkin vanhan ykköstien laitaa ennen viiden minuutin automatkaa takaisin mökille. Suihkun, pikatankkauksen, Hesarin ja mökin siivouksen jälkeen kävimme syömässä Sammatin Kievarissa. Monta kertaa ohiajaessa olemme sitä miettineet, ja 18. hääpäivän kunniaksi vihdoin menimme sisälle. Hyvää oli, mennään varmasti joskus uudestaankin.